Neljä virtavesihanketta sai tukea

22.05.2017

EKOenergian Ympäristörahasto rahoittaa vuonna 2017 neljää hanketta. Seitsemästä asiantuntijasta koostuva raati valitsi rahoitettavat hankkeet kuuden hakemuksen joukosta. Yhteensä rahoitusta myönnetään 77 700 euroa. Rahoitettavat hankkeet ovat:

  • Kokemäenjoen vesistöalueen vapaat vesireitit 50 000 €
  • Mustionjoen raakkujen pelastaminen laitoskuntoutuksella 9000 €
  • Kalateiden toimivuuden parantaminen ohijuoksutusvirtaamien hyödyntämisellä
    – uuden kalatietyypin kehittäminen 6000 €
  • Merikarvianjoen Puukosken ja Lankosken alueiden talkookunnostukset 3700 €
Merikarvianjoen Lankoski. Kuva: kallerna (CC0 1.0)

Merikarvianjoen Lankoski. Kuva: kallerna (CC0 1.0)

Kokemäenjoen vapaat vesireitit

Kokemäenjoen vesistöalueelta löytyy monia alkuperäisiä taimenkantoja, joiden suojelemiseksi ja vahvistamiseksi tarvitaan pikaisia toimenpiteitä. Eniten taimenen luontaista elinkiertoa haittaavat padot ja muut nousuesteet, joiden vuoksi taimen ei pääse vaeltamaan lisääntymisalueilleen.

Kaksivuotisessa hankkeessa tehdään konkreettisia kunnostustoimia taimenkannan vahvistamiseksi Pirkanmaalla. Hankkeen aikana poistetaan kolme vanhaa patoa, jotka estävät taimenen kulun vesistössä. Lisäksi alueen virtavesissä tehdään kunnostustöitä, jotka parantavat taimenen elinympäristöä.

Käytännön toimien lisäksi hankkeen aikana tutkitaan taimenen vaelluskäyttäytymistä. Uusi tutkimustieto auttaa tekemään entistä tuloksellisempaa taimenen suojelutyötä.

Hankkeen toteuttaja: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry
Yhteystiedot: limnologi Heikki Holsti heikki.holsti(a)kvvy.fi

Mustionjoen raakkujen pelastaminen laitoskuntoutuksella

Aikanaan jokihelmisimpukkaa eli raakkua löytyi runsaasti Suomen joista. Nyt raakku on erittäin uhanalainen laji, joka uhkaa kuolla sukupuuttoon myös Mustionjoesta. Vesivoiman rakentaminen on ollut raakulle kohtalokasta, sillä raakku tarvitsee toukkiensa isäntäkalaksi taimenta tai lohta. Voimalaitospadot estävät lohikalojen nousun jokeen simpukoiden elinalueille.

Mustionjoen raakkuja laitoskuntoutuksessa. Kuva: Jouni Taskinen

Mustionjoen raakkuja laitoskuntoutuksessa. Kuva: Jouni Taskinen

Mustionjoen alkuperäistä raakkukantaa elvytetään EU-rahoitteisella Freshabit LIFE IP -hankkeella. Hankkeen tutkijat havaitsivat syksyllä 2016 että Mustionjoen raakkukanta on romahtanut muutamassa vuodessa puoleen, ja elossa olevat yksilöt ovat heikossa kunnossa pohjaan kertyvän lietteen vuoksi. Hätäratkaisuna syntyi päätös sijoittaa 110 jokihelmisimpukkaa Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalle laitoskuntoutukseen. Tavoitteena on, että simpukoiden kunto paranee niin, että ne pystyvät taas tuottamaan jälkeläisiä. Raakkujen toukista kasvatetaan isäntäkalojen avulla pikkusimpukoita, jotka palautetaan takaisin jokeen. Ilman näitä toimenpiteitä Mustionjoen raakku kuolee sukupuuttoon parinkymmenen vuoden kuluessa.

EKOenergian avustuksella rahoitetaan raakkujen laitoskuntoutuksen kuluja.

Hankkeen toteuttaja: Jyväskylän yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitos
Yhteystiedot: professori Jouni Taskinen: jouni.k.taskinen(a)jyu.fi

Uuden kalatietyypin kehittäminen

Vesivoimalaitosten padot estävät vaelluskaloja nousemasta jokiin, minkä seurauksena lohikalat ovat kuolleet sukupuuttoon useimmista joistamme. Vaelluskaloja pyritään palauttamaan jokivesistöihin erilaisten kalateiden ja ohitusuomien avulla. Suuri ongelma kalateiden toimivuudessa on luoda riittävän suuri virtaus, niin kutsuttu houkutusvirtaus, joka auttaa kaloja löytämään kalatien. Koska voimalaitoksen tarkoitus on tuottaa sähköä tehokkaasti, on kaikki kalatiehen ohjattu vesi on pois sähköntuotannosta. Toisaalta voimalaitokset laskevat ohijuoksutuksina etenkin syksyisin ja keväisin suuria määriä ”ylimääräistä” vettä, jota ei pystytä hyödyntämään sähkön tuottamiseen. Ohijuoksutukset osuvat usein yhteen vaelluskalojen kutunousun kanssa.

Hankkeen tavoitteena on kehittää uudenlainen kalatietyyppi, jossa ohijuoksutuksia voitaisiin ohjata kalateihin. Näin saataisiin aikaan myös luontaista virtaaman vaihtelua. Uusi kalatietyyppi helpottaisi etenkin kalojen nousua, mutta sitä voisi käyttää myös kalojen ohjaamisessa alavirtaan, ohi voimalaitoksen turbiinien.

Hankkeen toteuttaja: Kala- ja vesitutkimus Oy
Yhteystiedot: tutkija Petri Karppinen: petri.karppinen(a)kalajavesitutkimus.fi

Merikarvianjoen talkookunnostukset

Satakunnassa sijaitseva Marikarvianjoki on perattu 1930-40-luvuilla tukinuiton ja tulvasuojelun tarpeisiin. Perkausten seurauksena vaelluskalojen luontaiset elinympäristöt, kuten kutu- ja piilopaikat ovat vähentyneet. Joella on tehty kunnostuksia aiemminkin, mutta monet arvokkaat koskipaikat kaipaavat edelleen kunnostusta.

Hankkeen tarkoituksena on kunnostaa Puukosken ja Lankosken alueita, jotka soveltuvat talkootyönä tehtäviin kunnostuksiin. Talkoissa tehdään kutusoraikoita sekä kivikoita kalanpoikasten suojapaikoiksi. Tavoitteena on lisätä etenkin taimenen, mutta myös lohen ja siian lisääntymistä joessa.

Merikarvianjoella järjestettävät talkoot ovat avoimia kaikille. Talkoiden tavoitteena on konkreettisten tulosten ohella lisätä tietoa ja kiinnostusta Merikarvianjoen virtavesiluontoa kohtaan.

Hankkeen toteuttaja: Merikarvian kunta.
Yhteystiedot: toiminnanjohtaja Marianne Hakala: marianne.hakala(a)merikarvianjoki.fi

Tutustu Merikarvianjokeen: merikarvianjoki.fi


Jos sinulla on kysyttävää vuoden 2017 valintaprosessista, ota yhteyttä:

Virpi Sahi
Ympäristöpäällikkö

EKOenergia
www.ekoenergia.fi
virpi.sahi(a)sll.fi +358 50 308 2457
skype: virpi.sahi

c/o Suomen luonnonsuojeluliitto
Itälahdenkatu 22 b A, 00210 HELSINKI