EKOenergian Virtavesirahaston päättyneet hankkeet

Kutusoraikon rakentamista Saarijärven Murronjoella EKOenergian rahoittamassa kunnostushankkeessa kesällä 2015. Kuva: Markus Sirkka

Kansainvälisen EKOenergian Virtavesirahaston (ennen 26.11.2018 alkaen Ympäristörahaston) juuret ovat vanhassa suomalaisessa Ekoenergia-merkissä. Nykyisen eurooppalaisen EKOenergia-merkin rahastovarat talletetaankin täsmälleen samaan rahastoon, joka on ollut olemassa vuodesta 2009 alkaen.

Rahaston varoilla toteutetaan hankkeita vesivoiman ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Tällaisia voivat esimerkiksi olla vaelluskalojen elinympäristöjen kunnostukset, kalateiden rakentaminen sekä vanhojen patojen purkaminen.

EKOenergia ei itse luo tai toteuta hankkeita, vaan rahoittaa niitä Virtavesirahastosta. EKOenergia haluaa tukea jo olemassa olevia hankkeita ja liittyä mukaan uusiin hankkeisiin.

Tähän mennessä se on rahoittanut vesivoiman ympäristöhaittoja korjaavia hankkeita yhteensä 696.000 euron edestä.

 

Kalateiden toimivuuden parantaminen ohijuoksutusvirtaamia hyödyntämällä – Uuden kalatietyypin kehittäminen

Ylävirtaan uiva kala suunnistaa virtauksen perusteella. Suuri ongelma kalateiden toimivuudessa on luoda riittävän suuri virtaus, niin kutsuttu houkutusvirtaus, joka auttaa kaloja löytämään kalatien. Houkutusvirtaus on aina suhteessa kilpailevaan virtaukseen, joka vaihtelee sen mukaan, paljonko vettä juoksutetaan turbiinien läpi tai ohijuoksutuksena. Niinpä myös kalatien virtaaman olisi syytä vaihdella. Nykyisissä kalateissä tilanne on, että virtaamat ovat suhteellisisen pieniä ja ne eivät ole säädettävissä, vaikka kilpaileva virtaama voimistuisi. Toisaalta voimalaitokset laskevat ohijuoksutuksina etenkin syksyisin ja keväisin suuria määriä ”ylimääräistä” vettä, jota ei pystytä hyödyntämään sähkön tuottamiseen. Ohijuoksutukset osuvat usein yhteen vaelluskalojen kutunousun kanssa.

Tässä esiselvityshankkeessa tarkasteltiin tarvetta ja mahdollisuutta kehittää uudenlainen dynaaminen kalatietyyppi, jossa ohijuoksutuksia voitaisiin ohjata kalateihin. Näin saataisiin aikaan myös luontaista virtaaman vaihtelua ja ympäristövirtaaman sovellus kalateihin. Uusi kalatietyyppi helpottaisi etenkin kalojen nousua, mutta sitä voisi käyttää myös kalojen ohjaamisessa alavirtaan, ohi voimalaitoksen turbiinien. Asiaa havainnollistetaan esimerkein Kymijoen Koivukoskelta, Iijoen Raasakasta ja Kiskonjoen Koskenkoskelta.

Toteutettu 2017-2019
Hankkeen toteuttaja: Kala- ja vesitutkimus Oy
Yhteystiedot: tutkija Petri Karppinen: petri.karppinen(a)kalajavesitutkimus.fi
EKOenergian rahoitus: 6 000 €

Lataa raportti:
Karppinen, Petri (2019): Uuden kalatietyypin kehittäminen_Kala- ja vesijulkaisuja 263.

 

Kadonneen helmen metsästys

Hankkeen tarkoituksena on parantaa uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun (Margaritifera margaritifera) suojelun tilaa. Hankkeen tavoitteena on kehittäää työkalu mahdollisesti raakulle sopivien jokien ja purojen tunnistamiseksi, jotta suojelu- ja/tai kunnostustoimia voidaan suunnitella ja kohdentaa. Tätä silmälläpitäen kehitetään ja testataan paikkatietopohjaista työkalua Hämeenkyrön kunnan alueella. Tällä hetkellä Hämeenkyröstä tunnetaan kaksi raakkuyhteisöä. Ruonanjoen populaatio pienenee nopeasti ja Turkimusojan polulaatio löydettiin vasta vuonna 2014. On todennäköistä, että muitakin pieniä populaatioita on mutta niitä ei tunneta.

Raakku on aiemmin ollut yleinen pohjoisen pallonpuoliskon joissa Länsi- ja Luoteis-Euroopasta aina Pohjois-Amerikkaan. Nyt levinneisyysalueiden arvellaan supistuneen noin 5 %:n alkuperäisestä. Raakun elinkierto on monimutkainen johtuen nuoruusvaiheen loiselämästä glokiditoukkana. Selvityminen nuoruusvaiheen yli riippuu siitä, löytyykö sopiva isäntäkala ja onnistuuko yksilö glokiditoukkavaiheen jälkeen asettumaan sopivaan elinympäristöön. Ainoat sopivat isäntäkalat ovat Taimen (Salmo trutta) ja atlantinlohi (Salmo salar), jotka ovat taantuneet vesivoiman ja patoamisen myötä. Raakku on avainlaji joka aiemmin asutti ja puhdisti jokivesiä koko Euroopassa. Nykyään se on IUCN:n luokituksen mukaan äärimmäisen uhanalainen (CR) ja sen suojelun tila EU:ssa on epäsuotuisa tai huono kaikilla luonnonmaantieteellisillä vyöhykkeillä. Simpukka on lähes hävinnyt Etelä-Suomesta, jossa se aikanaan oli runsas.

Toteutettu 2018
Vastuullinen toteuttaja: Hämeenkyrön kunta
Yhteyshenkilö: Ympäristötarkastaja Kaisa Pieniluoma, kaisa.pieniluoma(a)hameenkyro.fi
EKOenergian rahoitus: 36 000 €

Hankkeen loppurarpotit ja aineistot:
Kadonneen helmen metsästys -hanke Hämeenkyrön kunnan sivuilla

 

Näsijärven alueen virtavesikunnostukset

Toiminnan tavoitteena on parantaa taimenkantojen tilaa Näsijärven valuma-alueelle. Kunnostustyöt vapaaehtoisvoimin on jo aloitettu puroissa, sisältäen kutusoraikkojen puhdistusta, kohteiden kartoitusta, mätirasiaistutusten avustamista sekä paikallisten kalastajien konsultointia. Toiminnan kohteina on useita virtavesiä Näsijärven sekä yläpuolisen Ruovesi-Kuoreveden alueella. Toiminnan saamat varat käytetään konetyöhön, soran hankintaan, matkoihin sekä sähkökoekalastuksiin. Toiminnan tavoitteena on myös inventointien kautta löytää lisää potentiaalisia virtavesikohteita sekä kartoittaa kriittisiä vaellusesteitä virtavesissä. Toiminta toteutetaan sähkökoekalastuksia lukuun ottamatta vapaaehtoisvoimin. Mukana toiminnassa on kymmeniä vapaaehtoisia.

Aloitettu: vuonna 2018
Vastuullinen toteuttaja: Virtavesien hoitoyhdistys ry
Yhteyshenkilö: Tuomas Rinne, tuomas.juhana.rinne(a)gmail.com
EKOenergian rahoitus: 8 000 €

 

Vihtijoen entisöinti lohikaloille sopivaksi

Virho project Finland

Virhon talkoot Vihtijoella. Kuva: Markus Penttinen / virtavesi.com

EKOenergian Ympäristörahasto rahoitti vuonna 2016 vesistökunnostushanketta Vihtijoella 50 000 eurolla. Vihtijoen entisöinti lohikaloille sopivaksi -hankkeen toteutti Virtavesien hoitoyhdistys (Virho ry). Yhdistyksen tavoitteena on tehdä Vihtijoesta suomalainen vesistönhoidollinen mallikohde.

Uudellamaalla sijaitseva Vihtijoki saa alkunsa Vihtijärvestä ja laskee Hiidenveteen. Jokea on aikanaan perattu voimakkaasti tukinuittoa varten ja sen sivu-uomia on tukittu. Joessa on toiminut useita vesivoimalaitoksia, mutta viimeistenkin voimaloiden toiminta on ajettu hiljattain alas taimenkannan elvyttämiseksi. Joessa on edelleen 2-3 vaellusestettä, joiden ohittamista kalaportain tai tekokoskin suunnitellaan.

Vuonna 2016 hankkeessa avattiin tukittuja sivupuroja, kivettiin perattuja koskia kalanpoikasten suojapaikoiksi sekä luotiin uusia kutupaikkoja sorastamalla. Kunnostukset tehtiin suureksi osin talkootyönä. Kaikkiaan kiviaineksia raahattiin jokeen käsin vedettävillä ahkioilla noin 200 tonnia. Osa EKOenergian tuesta kanavoitiin kalatiesuunnitteluun.

Kunnostuksista hyötyvät taimenen lisäksi myös muut vaelluskalat ja ravut, sekä tulevaisuudessa mahdollisesti jokeen palautettava raakku eli jokihelmisimpukka. Luonnon monimuotoisuus kasvaa kun sivupuroja avataan, ja joen uoma muuttuu luonnontilaisemmaksi. Lisäksi Virhon tiivis yhteistyö maanomistajien kanssa lisää tietoisuutta maa- ja metsätalouden vesistöpäästöjen vähentämiskeinoista.

”Virho on tehnyt sorastusta ja muita kunnostustöitä Vihtijoella jo kymmenisen vuotta. EKOenergialta saatu tuki nosti kuitenkin kunnostustoimet uudelle tasolle. Käytännössä se tarkoittaa, että saatoimme sivuhaarojen lisäksi ryhtyä kunnostamaan myös joen pääuomaa,” – Markus Penttinen, Virho ry.

 

Sieriniemen siunaus – Soututapahtuma Kemijoen viimeisen vapaana virtaavan osuuden puolesta

Hankkeen tarkoituksena oli estää Kemijoen viimeisen vapaana virtaavan jokiosuuden patoamisen Sierilän veseivoimalaitospadolla. Hiekkaiset jokitörmät suunnitellun Sierilän voimalan alueella ovat useiden uhanalaisten lajien yhä säilyneiden populaatioiden elinympäristöä. Esimerkiksi harvinainen perhonen, apilakirjokääriäinen (Capricornia boisduvaliana) esiintyy Suomessa ainoastaan kyseisellä alueella. Lisätietoja alueesta ks. https://www.sll.fi/mita-me-teemme/vedet/vapaakemijoki. Hankkessa paikallinen luonnonsuojeluyhdistys ja Oikarisen kyläyhdistys suunnittelivat ja järjestivät soututapahtuman Rovaniemella 19.-23.7.2018. Hankkeella oli ohjausryhmä ja viesintäryhmä, sillä hanke oli vahvasti viestinnällinen.

Toteutettu: vuonna 2018
Vastuullinen toteuttaja: SLL Rovaniemi, ks. FaceBook ryhmä “Vapaa Kemijoki”
Yhteyshenkilö: puheenohtaja Sari Hänninen, sari.hanninen@rovaniemi.fi
Rahoitus EKOenergian ympäristörahastosta: €10 000

 

Mustijoesta elävä lohijoki

Mustijoki on Itä-Uudellamaalla sijaitseva joki, jossa vaelluskalojen nousu yläjuoksulle on padoin estetty. Hankkeen päämääränä on avata pääsy yläjuoksulle vaelluskalojen kuten meritaimenen pääsy yläjuoksun laajemmille kutualueille. Välitavoitteena päämäärän saavuttamiseksi on perusteellinen kalatiesuunnitelma ja kolmivuotinen seurantatutkimus. Hankerahoitus käytetään siemenrahana näiden päämäärien ja tavoitteiden edistämiseksi sekä yhteistyökumppanien ja lisärahoituksen hankkimiseksi.

Toteutettu: vuonna 2018
Vastuullinen toteuttaja: Mustijoesta elävä lohijoki ry
Yhteyshenkilö: Kari Marttinen, kari.marttinen@camet.fi
Rahoitus EKOenergian ympäristörahastosta: € 5 000

 

Kaakon jokitalkkari -hanke

Näyttökuva 2015-08-22 kello 17.39.37Kaakon jokitalkkari -hankkeen tavoitteena on lohikalojen elinolosuhteiden parantaminen Kaakkois-Suomessa. Urpalanjoella ja Virojoella toteutettavat toimenpiteet rahoitettiin EKOenergian Ympäristörahastosta vuonna 2015 (10 000 €). Kunnostustoimet suoritettiin loppuun vuonna 2016.

Urpalanjoki on suurimmaksi osaksi Suomen puolella oleva joki, joka laskee Suomenlahteen Venäjän puolella Viipurin piirin alueella. Joen Suomen puoleisen osan ongelmat johtuvat perkauksista, maataloudesta, turvetuotannosta, luonnonhuuhtoumasta, pistekuormituksesta ja kalojen vaellusesteistä. Koskialueiden kalalajeista runsaimpina esiintyvät mm. särki, salakka, ahven ja kivisimppu sekä petokaloista made ja hauki. Järvialueilla on paikoin hyvä kuhakanta ja runsaasti lahnoja. Hankkeen tavoitteena on elvyttää etenkin sen lohikalakantoja – erityisesti meritaimenta.

EKOenergian rahoituksella tehtiin seuraavia toimenpiteitä:

  • Virojoen yläosan ja latvojen kunnostusta
  • koskikunnostus Urpalanjoella
  • Valkealan reitin virtavesikunnostuksia välillä Tirva-Kyykoski
  • sähkökoekalastuksia ja nousukalatutkimuksia kalatiehankkeiden edistämiseksi
  • luotiin yhteensä noin 640 neliömetriä laadukasta kutu- ja poikastuotantoaluetta

Kunnostustoimet tukevat paikallisesti lisääntyvää taimenkantaa sekä kalatiehankkeita. Ne hyödyttävät myös rapuja ja nahkiaisia. Jokitalkkari järjesti neljät yleisölle avoimet kunnostustalkoot ja suoritti kunnostuksia myös konevoimin.

Kaakon jokitalkkari -hankkeen loppuraportti

Vuoden 2017 alusta Kaakon jokitalkkari siirtyi osaksi Virtavesien hoitoyhdistyksen toimintaa.

 

Saarijärven Murronjoki -hanke

Illustration_River_restoration_EVS_Volunteers_Murronjoki_FinlandEKOenergia on rahoittanut Ympäristörahastostaan taimenen ja jokiravun palauttamiseen tähtäävää hanketta Saarijärven Murronjoella yhteensä 73.000 eurolla. Hanke toteutettiin vuosina 2011-2015. Rahoista 50 000 on peräisin Vattenfallin vuosina 2011-2013 myymästä EKOenergia-merkitystä sähköstä. Vuonna 2015 Ympäristörahasto rahoitti Murronjoki-hanketta vielä 23 000 eurolla.

Murronjoki on tukinuiton, kalanviljelyn, maatalouden, maanviljelyn ja tulvasuojelun voimakkaasti muuttama joki Saarijärvellä Keski-Suomessa. Murronjoki laskee Saarijärven reittiin ja sitä kautta Päijänteeseen Leuhunkosken ja Hietaman voimalaitosten välissä. Voimalaitokset ovat täydellisiä nousuesteitä vaelluskaloille. Hankkeella halutaan myös edistää kalatierakentamista.

Vuonna 2015 kunnostustoimet sisälsivät muun muassa joen kiveämistä ja sorastusta. Näillä toimilla saadaan luotua kutu- ja poikastuotantoalueita jokeen, sekä palautettua joen uomaa luonnonmukaisemmaksi.

Julkaisuja: Murronjoen valuma-alueen puroinventointi 2012

Teimme Murronjoki-hankkeesta myös videon. Videossa kerromme myös lisää ympäristörahaston toiminnasta. Katso video täältä:

 

Valonian virtavesikunnostukset Saaristomeren valuma-alueella

img_0131 Hankkeen tarkoituksena on meritaimenen elinolosuhteiden parantaminen virtavesikunnostusten avulla Paimionjoen ja Kiskonjoen alueilla. EKOenergian Ympäristörahasto rahoitti hanketta 15 000 eurolla vuonna 2015.

Paimionjoen ja Kiskonjoen vaelluskalakannoilta ovat kadonneet vaellusyhteydet vesistöissä vesivoimarakentamisen vuoksi. EKOenergia toimii aktiivisesti vaellusyhteyden palauttamiseksi. Hankkeessa järjestettiin kesän ja syksyn 2015 aikana virtavesikunnostustalkoita. Kunnostusten lisäksi hankkeessa tehtiin virtavesien kunnostustarveselvityksiä ja kalastoselvityksiä. Hankkeessa toteutettiin myös purojen vedenlaadun seurantaa yhteistyössä Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksen kanssa.

Hankkeen rahoittajia ovat Varsinais-Suomen ELY-keskus, EKOenergia, Saaristomeren suojelurahasto, Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ja osa paikallisista kalastusalueista. Hanke on jatkoa vuoden 2014 purokunnostushankkeelle.

Taimenen lisäksi kunnostustoimenpiteistä hyötyvät myös muut vesieliöt kuten muut kalalajit, ravut ja pohjaeläimet.

Lisätietoja saat hankkeen kotisivuilta https://vesistojenaarella.wordpress.com

 

Norina-joen vaellusesteiden purkaminen Latviassa

Latvijas-Dabas-Fonds Hankkeen tarkoituksena on vaellusesteiden poistaminen Norina-joesta Salaca-joen valuma-alueella. EKOenergia rahoitti hanketta 4 000 eurolla vuonna 2015.Norina-joki on 11km pitkä Salaca-joen sivujoki Vidzemen alueella Luoteis-Latviassa. Se laskee Suomenlahteen. Lohikalat kutevat Norina-joen alaosassa, mutta niiden nousun yläjuoksulle estää vanha patorakennelma. Myös vieraslaji kanadanmajava on rakentanut jokeen nousuesteitä. Yläjuoksulla on hyviä kutualueita lohikaloille.

Hankkeessa Latvian suurin ympäristöjärjestö Latvijas Dabas Fonds poistaa vaellusesteet yhdessä paikallisten virtavesiaktiivien ja suojelualueen viranomaisten kanssa.

 

RKTL:n rakennettujen jokien tutkimusohjelma

iijoki_radiotelemetriaEKOenergia on rahoittanut tätä 1,4 miljoonan euron tutkimusohjelmaa yhteensä 150.000 €:lla vuosina 2010-2013. Hankkeen osakokonaisuuksia ovat olleet:

  • Vaelluskalakantojen palauttaminen ja kalatiet
  • Jokikunnostukset ja valuma-alueiden maankäyttö
  • Vaelluskalojen palauttamisen sosioekonomiset edellytykset

Julkaisuja:

 

Ankeriaan vaellusreittien kunnostukset Göta Älvissä Ruotsissa

EKOenergia on rahoittanut 44.000€ (375.000 SEK) ankeriaan vaellusreittien kunnostuksia Göta Älv -joella Ruotsissa vuonna 2011. Varat ovat peräisin Vattenfallin Suomessa myymästä EKOenergiasta. Hankkeen toteutusta ovat valvoneet Bra Miljöval sekä Ruotsin luonnonsuojeluliitto Naturskyddsföreningen.

Puroista syntyy virta -hanke

Illustration_river_restoration_FANC_Finland

Puroista syntyy virta -hankkeessa parannettiin lohen ja taimenen elinympäristöjä ja kutualueita Isojoki-Lapväärtinjoella (Pohjanmaa) sekä Karvianjoella (Satakunta). Hanke toteuteutettin vuosina 2009-2011. Sen koko rahoitus 100 000€ oli peräisin Kraft&Kulturin EKOenergia-myynneistä. Kraft&Kultur on nykyään nimeltään Nordic Green Energy. Hankkeen toteuttajana toimi Suomen luonnonsuojeluliitto.

Lisätietoja sekä suomeksi että ruotsiksi löydät hankkeen omilta sivuilta täällä.

Julkaisut: Loppuraportti (suomeksi ja ruotsiksi)

 

Kainuun vaelluskalahanke

kainuun vaelluskalahankeEKOenergia tarjosi Kainuun vaelluskalahankkeeseen 15.000€ omarahoituksen EU:n EAKR -rahoituksen saamiseksi. Hanke toteutettiin vuosina 2009-2011.

Julkaisut:

 

Pielisen järvilohi ja taimen -hanke

pielinen mapEnnen vesivoimaloiden rakentamista järvilohi oli tärkeä elinkeinon lähde hankealuella eläville ihmisille. Jo 1600-luvun lopulla alueella harrastettiin patokalastusta, jolla ei kuitenkaan ollut merkittävää vaikutus kalojen kutuun. Saimaan järvilohen kutualueita olivat Pielisjoki ja Koitajoki kun taas Pielisen järvilohi kuti Lieksanjoessa.

Hankkeen tavoitteena on järvilohen luonnonkierron palauttaminen.

EKOenergia on rahoittanut tätä EU:n EAKR-hanketta 5.000€ omarahoitusosuudella. Hankkeen kokonaisbudjetti on ollut 432.100€.

 

Vuoksen kutualueiden kunnostukset

Vuoksi virtaa Karjalan kannaksen pohjoisosista Saimaasta Venäjän puolelle Laatokkaan. Joki jakautuu kolmeen haaraan Laatokan päässään. Nämä ovat vanhin pohjoinen haara Käkisalmessa, pienempi haara pari kilometriä edellistä pohjoisempana sekä uusi eteläinen haara 50 kilometriä edellisistä lounaaseen Taipaleenjoella. Suurin osa Saimaasta Laatokkaan laskevasta vedestä kulkee nykyään Taipaleenjoen haaran kautta.

Vuoksessa on kaksi voimalaitosta Suomen puolella Tainionkoski (62 MW) ja Imatra (170 MW) sekä kaksi voimalaitosta Venäjän puolella Enso-Vallinkoski (100 MW) ja Lesogorsk/Rouhiala (100 MW).

Hankkeessa kunnostetaan taimenen ja harjuksen kutualueita Tainionkosken ja Imatran voimalaitoksen välisellä vesialueella. Hankkeelle on myönnetty EKOenergia-rahastosta 50.000 € rahoitus.

 

Mustionjoki-hanke – Jokihelmisimpukoiden ja lohikalojen elinolosuhteiden parantaminen kalatierakentamisella Mustionjoella

Mustionjoki on osa Karjaanjoen valuma-aluetta Uudellamaalla. Se virtaa Lohjanjärvestä Itämereen Pohjanpitäjänlahdessa. Joen pituus on 25 kilometriä. Joen neljä vesivoimalaa (Åminnefors, Billnäs, Peltokoski ja Mustio) ovat täydellisiä nousuesteitä vaelluskaloille. Joessa on yhä uhanalaista jokihelmisimpukkaa (Margaritifera margaritifera), joka tulee katoamaan sieltä ilman lohen ja taimenen saamista takaisin vesistöön.

Jokihelmisimpukan lisäksi joessa ja sen vaikutusalueella elää myös muita harvinaisia lajeja kuten vuollejokisimpukoita, kuningaskalastajia sekä rupimaista punalevää (Hildenbrandia rivularis), jota ei löydy mistään muualta Suomesta. Joki on myös Natura2000-suojelualuetta.

EKOenergian Ympäristörahaston rahoitti 150.000€:lla Monitavoitearvioinnin tekemistä Mustionjoen kalatiehankkeille vuonna 2009. Monitavoitearviointi on tärkeä työkalu kalateiden rakentamisen aloittamiseksi.

Lisätietoja hankkeesta löydät täältä.

Julkaisuja: