EKOenergian Virtavesirahaston käynnissä olevat hankkeet

Autamme jokiluontoa parhaillaan tukemalla kymmentä hanketta

The EKOenergy label: a green plug coming out of a plant with two leaves.EKOenergian Virtavesirahaston rahoituksella käynnistetään vuosittain useita hankkeita, joiden kesto vaihtelee vuodesta muutamiin vuosiin. Käynissä olevat hankkeet kuvataan alla viimeksi aloitetuista pisimpään käynnissä olleisiin.

 

Vaellus vapaaksi

Vaelluskalat ovat uhanalaistuneet ja useat Saaristomeren populaatiot ovat sukupuuton partaalla ihmisen luomien vaellusesteiden, elinympäristön heikentymisen, huonon vedenlaadun ja ylikalastuksen vuoksi. Saaristomereen laskevissa joissa vaellusesteet ovat pääasiassa käytöstä poistuneita myllypatoja ja siltarumpuja. Lounais-Suomen virtavesissä on arvioitu olevan yli 100 vaellusestettä.

Useimmat Lounais-Suomen taimenen (Salmo trutta) populaatioista ovat kuolleet sukupuuttoon tai ovat erittäin pieniä johtuen vesivoimalaitoksista, padoista tai uomien perkauksesta. Kuitenkin muutamia alkuperäisiä taimenpopulaatioita on myös säilynyt.

Hankkeen tavoitteena on parantaa näiden äärimmäisten uhanalaisten kantojen tilaa poistamalla vaellusesteitä ja kunnostamalla elinympäristöjä. Hankkeen päämääränä on kohentaa uhanalaisen meritaimenen ja muiden uhanalaisten lajien elinympäristöjä, millä viime kädessä voidaan estää kyseisten alkuperäiskantojen kuoleminen sukupuuttoon. Hankkeen tarkoituksena on myös kohottaa tietoisuutta vaelluskalakannoista ja virtavesikunnostuksista.

Aloitettu: vuonna 2018
Vastuullinen toteuttaja: Valonia
Yhteyshenkilö: vesiasiantuntija Janne Tolonen, janne.tolonen(a)valonia.fi
EKOenergian rahoitus: 25 000 €
Lisätiedot toteuttajan verkkosivulla: Vaellus vapaaksi

Isojoen kalataloudellinen kunnostus

Isojoki sijaitsee Keski-Suomessa. Taimen ja harjus lisääntyvät luontaisesti joessa, mutta lisääntymisoloja voi parantaa kunnostuksella. Hankkeessa laajennetaan alueita, joilla on kutuun sopiva pohjakoostumus ja turvataan sopiva vedenkorkeus myös kuivana kautena. Kunnostustoimia tehdään pääasiassa joen alajuoksulla 6,5 km pituisella reitillä Jokirinne-Pyyrinlahti Keitelejärven läheisyydessä. Kunnostuksia tehdään sekä konetyönä että käsivoimin.

Aloitettu: vuonna 2018
Vastuullinen toteuttaja: Liimattalan osakaskunta
Yhteyshenkilö: puheenjohtaja Markku Isoviita, markku.isoviita(a)gmail.com
EKOenergian rahoitus: 25 000 €

Jokimutkan liittäminen uomaan Schnataer Myhlenbachissa, Saksassa

Schnegaer Mühlenbach on nopeasti virtaava, melko luonnontilainen pieni virtavesi, joka mutkittelee kosteilla alamailla. Sen alkulähteet ovat korkeammalla ja siksi sen vesi on kesäisin viileää. Aiemmin Mühlenbachin vettä käytettiin myllyjen pyörittämiseen, minkä seurauksena luonnontila on eräillä uomajaksoilla heikentynyt.

Joen luonnonarvoihin kuuluvat sorapenkat, rehevät ja laajat kosteat niityt sekä vanhat jokivarsimetsät rikkaine eläin- ja kasvilajistoineen. Myös tulisalamanterilla (Salamandra salamandra) – pohjoisten alankojen harvinaisella matelijalla – on alueella monin paikoin vahva populaatio. Schnegaer Mühlenbachin eläimistöön lukeutuvat myös jokirapu(Astacus astacus), vuollejokisimpukka (Unio crassus), taimen (Salmo trutta) ja saukko (Lutra lutra).

Kunjokimutka eli meanderi, joka aiemmin oli oli osa Schnegaer Mühlenbach-jokea, eristettiin uomasta, joki suoristui ja menetti sorapenkkansa. Meanderin alkuperäinen muoto on edelleen havaittavissa allasmaisena syvennyksenä maassa. Alkuperäinen meanderi on ollut lähes 200 metriä leveä ja se on mutkitellut puustoisen alueen halki.

On välttämätöntä yhdistää kuivilleen jäänyt meanderi takaisin Schnegaer Mühlenbach -jokeen sekä ennallistaa soratörmät takaisin osaksi jokea. Näin Schnegaer Mühlenbach -virran jokimorfologia palautuu takaisin kohti luonnontilaa. Hankkeen toimenpiteet koostuvat meanderin yhdistämisestä ja ennallistamisesta, sisältäen muun muassa kaivinkonetyön ja soramateriaalin.

Aloitettu: vuonna 2018
Vastuullinen toteuttaja: Bund für Umwelt und Naturschutz (BUND), Ökologische Station Landgraben-Dumme-Niederung, Saksa
Yhteyshenkilöt: Petra Bernardy ja Eckart Krüger, station(a)bund-ldn.de
EKOenergian rahoitus: 21 000 €

 

Kokemäenjoen vapaat vesireitit

Heikki Holsti esittelee T-ankkuri-merkittyä taimenta. Kuva: KVVY

Kokemäenjoen vesistöalueelta löytyy monia alkuperäisiä taimenkantoja, joiden suojelemiseksi ja vahvistamiseksi tarvitaan pikaisia toimenpiteitä. Eniten taimenen luontaista elinkiertoa haittaavat padot ja muut nousuesteet, joiden vuoksi taimen ei pääse vaeltamaan lisääntymisalueilleen.

Kaksivuotisessa hankkeessa tehdään konkreettisia kunnostustoimia taimenkannan vahvistamiseksi Pirkanmaalla. Hankkeen aikana poistetaan kolme vanhaa patoa, jotka estävät taimenen kulun vesistössä. Lisäksi alueen virtavesissä tehdään kunnostustöitä, jotka parantavat taimenen elinympäristöä.

Käytännön toimien lisäksi hankkeen aikana tutkitaan taimenen vaelluskäyttäytymistä. Uusi tutkimustieto auttaa tekemään entistä tuloksellisempaa taimenen suojelutyötä.

Aloitettu: vuonna 2017
Hankkeen toteuttaja: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry
Yhteystiedot: limnologi Heikki Holsti heikki.holsti(a)kvvy.fi
EKOenergian rahoitus: 50 000 €

Lue lisää:
Vapaat vesireitit Väliraportti, toukokuu 2018, pdf 5 sivua

Kooninjoen Palmukosken pato, joka vielä nykyään muodostaa nousuesteen taimenille ja muille kaloille. Kuva: KVVY

Mustionjoen raakkujen pelastaminen laitoskuntoutuksella

Aikanaan jokihelmisimpukkaa eli raakkua löytyi runsaasti Suomen joista. Nyt raakku on erittäin uhanalainen laji, joka uhkaa kuolla sukupuuttoon myös Mustionjoesta. Vesivoiman rakentaminen on ollut raakulle kohtalokasta, sillä raakku tarvitsee toukkiensa isäntäkalaksi taimenta tai lohta. Voimalaitospadot estävät lohikalojen nousun jokeen simpukoiden elinalueille.

Mustionjoen raakkuja laitoskuntoutuksessa. Kuva: Jouni Taskinen

Mustionjoen raakkuja laitoskuntoutuksessa. Kuva: Jouni Taskinen

Mustionjoen alkuperäistä raakkukantaa elvytetään EU-rahoitteisella Freshabit LIFE IP -hankkeella. Hankkeen tutkijat havaitsivat syksyllä 2016 että Mustionjoen raakkukanta on romahtanut muutamassa vuodessa puoleen, ja elossa olevat yksilöt ovat heikossa kunnossa pohjaan kertyvän lietteen vuoksi. Hätäratkaisuna syntyi päätös sijoittaa 110 jokihelmisimpukkaa Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalle laitoskuntoutukseen. Tavoitteena on, että simpukoiden kunto paranee niin, että ne pystyvät taas tuottamaan jälkeläisiä. Raakkujen toukista kasvatetaan isäntäkalojen avulla pikkusimpukoita, jotka palautetaan takaisin jokeen. Ilman näitä toimenpiteitä Mustionjoen raakku kuolee sukupuuttoon parinkymmenen vuoden kuluessa. EKOenergian avustuksella rahoitetaan raakkujen laitoskuntoutuksen kuluja.

Aloitettu: vuonna 2017
Hankkeen toteuttaja: Jyväskylän yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitos
Yhteystiedot: professori Jouni Taskinen: jouni.k.taskinen(a)jyu.fi
EKOenergian rahoitus: 9 000 €

Lue ja katso lisää:
Mustionjoen raakkujen kuntoutus Väliraportti, toukokuu 2018, pdf 2 sivua
Mustionjoen raakkujen kuntouttaminen Video 3,5 min.

Merikarvianjoen talkookunnostukset

Satakunnassa sijaitseva Marikarvianjoki on perattu 1930-40-luvuilla tukinuiton ja tulvasuojelun tarpeisiin. Perkausten seurauksena vaelluskalojen luontaiset elinympäristöt, kuten kutu- ja piilopaikat ovat vähentyneet. Joella on tehty kunnostuksia aiemminkin, mutta monet arvokkaat koskipaikat kaipaavat edelleen kunnostusta.

Hankkeen tarkoituksena on kunnostaa Puukosken ja Lankosken alueita, jotka soveltuvat talkootyönä tehtäviin kunnostuksiin. Talkoissa tehdään kutusoraikoita sekä kivikoita kalanpoikasten suojapaikoiksi. Tavoitteena on lisätä etenkin taimenen, mutta myös lohen ja siian lisääntymistä joessa.

Merikarvianjoella järjestettävät talkoot ovat avoimia kaikille. Talkoiden tavoitteena on konkreettisten tulosten ohella lisätä tietoa ja kiinnostusta Merikarvianjoen virtavesiluontoa kohtaan.

Aloitettu: vuonna 2017
Hankkeen toteuttaja: Merikarvian kunta.
Yhteystiedot: toiminnanjohtaja Marianne Hakala: marianne.hakala(a)merikarvianjoki.fi
EKOenergian rahoitus: 3 700 €

Tutustu Merikarvianjokeen: merikarvianjoki.fi

Merikarvianjoen Lankoski. Kuva: kallerna (CC0 1.0)Merikarvianjoen Lankoski. Kuva: kallerna (CC0 1.0)

Virtaankoskihanke

Tainionvirta Sysmässä on ollut tärkeä Päijänteen järvitaimenen lisääntymisalue, jossa on tehty jokikunnostuksia. Virtaankosken pato on 60 vuoden ajan ollut vaelluseste taimenelle ja muille kaloille. Tämän vaellusesteen poisto on mainittu kansallisessa kalatiestrategiassa (2012). Hankkeen tavoitteena on Päijänteen taimenen palaaminen Tainionvirtaan. Hankkeessa on tilattu konsulttiselvitys kalaston palauttamisen teknisistä vaihtoehdoista Virtaankosken osalta insinööritoimisto Jami Aholta, sekä kerätty tietopankkia aiheesta.

Aloitettu: vuonna 2016
Hankkeen toteuttaja: Suomen luonnonsuojeluliitto
Yhteyshenkilö: kehityspäällikkö Riku Eskelinen, riku.eskelinen(at)sll.fi
EKOenergian rahoitus: 30 000 €

Lue lisää:
Virtaankoskihanke Väliraportti, toukokuu 2018, pdf 3 sivua.
Virtaankoski- kalatie ja kalataloudellinen kunnostus. Selvitys eri vaihtoehdoista. pdf, 13 sivua, helmikuu 2017.