Sentímolo moito, ista entrada atopase unicamente en %LANG;,: e %. For the sake of viewer convenience, the content is shown below in the alternative language. You may click the link to switch the active language.

Materiaalit

Tämän sivuston laadinnassa on käytetty viitteinä tai virikkeenä laajaa määrää kirjallisuutta ja lähteitä, jotka on tässä luetteloitu.

Vesivoima Suomessa

Vesikartta. Suomen ympäristökeskus. paikkatieto.ymparisto.fi/vesikartta/

Vesivoimatuotannon määrä ja lisäämismahdollisuudet Suomessa. Kauppa- ja teollisuusministeriö ja Energiateollisuus 2005. https://www.motiva.fi/files/700/vesivoimatuotannon-maara-ja-lisaamismahdollisuudet-suomessa.pdf

Voimaa vedestä. Selvitys vesivoiman lisärakentamismahdollisuuksista. Energiateollisuus ry ja Vesirakentaja Oy 2007. http://www.vesirakentaja.fi/html/Voimaa%20vedesta%202007%2012082010.pdf

Vesivoimaa koskevat lait ja luvitus

Vesilaki. Oikeusministeriö. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110587

Lapin ELY-keskus vaatii kalateiden rakentamista Kemijokeen – ELY-keskus tiedote 17.3.2017

Löyttyjärvi, M.-L.: Vesivoima omaisuutena ja virtavesi elinympäristönä. Ympäristöjuridiikka 1/2013 s. 30-60

Selvitys Suomen alle 5 MW:n vesivoimalaitosten sekä niihin välittömästi liittyvien säännöstelyhankkeieen vesilain mukaisten lupien kalatalousvelvotteista. Varsinais-Suomen ELY ja LInnunmaa Oy 2017

Vesivoiman luontovaikutukset

Gibson, J. R.: The Myth of Hydroelectricity as “Green” Energy. Canadian Society of Environmental Biologists 2002.

Jansson, R.: The biological cost of hydropower. CCB report 2002:2.  Coalition Clean Baltic. http://www.ccb.se/publications/#p-harmful-installations-maritime-transport

Jonsson, M. Rikedomar runt rinnande vatten – De ekonomiska värdena av en miljöanpassad vattenkraft. WWF, Sportfiskarna, Naturskyddsförening, Älvräddarna. 2015.

Näslund, I. et al.: Vattenkraftens påverkan på akvatiska ekosystem – en litteratursammanställning. Havs- och vattenmyndighetens rapport 2013:10. https://www.havochvatten.se/hav/uppdrag–kontakt/publikationer/publikationer/2013-10-15-vattenkraftens-paverkan-pa-akvatiska-ekosystem.html

Möllersten, B.: Hydropower Hotspots in the Baltic Sea Catchment Area. Coalition Clean Baltic 2006.

Lajien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus. http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Uhanalaiset_lajit

Luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus. http://www.ymparisto.fi/luontotyyppienuhanalaisuus

Saimaan uhanalaiset lohikalat. ELY-keskus. http://www.jarvilohi.fi/fi/etusivu/

Luontovaikutusten tutkimus, seuranta ja korjaaminen

Bruder et al.: A conceptual framework for hydropeaking mitigation. Science of the Total Environment 568 (2016) 1204-1212

Eloranta, A.: Virtavesien kunnostus. Kalatalouden keskusliitto 2010

Hirsch, P. E. et al: Effects of water level regulation in alpine hydropower reservoirs: an ecosystem perspective with a special emphasis on fish. Hydrobiologia (2017) 794:287-301.

Hammarlund, K.: Salmonid fish passages in the rivers Helge, Mörrum and Emån in the South of Sweden. Coalition Clean Baltic 2006.

Hanski, M. Jokien rakenteellisen tilan arviointi – Taustaa EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanolle Suomen virtavesissä. Suomen ympäristö 379. Suomen ympäristökeskus 2000.

Hanski, M. ja Jormola, J.: Luonnonmukainen vesirakentaminen Sveitsissä ja Itävallassa. Suomen ympäristökeskuksen moniste 187. Suomen ympäristökeskus 2000

Jormola et al.: Luonnonmukainen vesirakentaminen – Mahdollisuudet ja erityispiirteet Suomessa. Suomen ympäristö 265. Suomen ympäristökeskus 1998

Jormola et al.: Ohitusuomista ja puroista korvaavia vaelluskalojen lisääntymisalueita Iijoen alaosalle. Raportti, PienvesiGIS-hanke. Suomen ympäristökeskus 2015.

Jormola, J., Harula, H. ja Sarvilinna, A. (toim.) Luonnonmukainen vesirakentaminen. Uusia näkökulmia vesistösuunnitteluun. Suomen ympäristö 631. Suomen ympäristökeskus 2003

Kansallinen kalatiestrategia. Maa- ja metsätalousministeriö. http://mmm.fi/kalat/strategiat-ja-ohjelmat/kalatiestrategia

Kalatiestrategian taustaselvitys. Maa- ja metsätalousministeriö http://mmm.fi/documents/1410837/1708289/2012+90+(1-2012)+Kalatiestrategian+taustaselvitykset/9efd0417-ada3-44b3-a480-5fab411e24c6

Karppinen P., Vähä, J.-P. ja Vehanen, T.: Lohen vaelluspoikasten käyttäytyminen ja kuolleisuus Mustionjoen voimalaitoksilla. Julkaisu 281/2018. Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry

Karjalainen, T. P. et al.: Monitavoitearviointi Iijoen vaelluskalojen palauttamisen tukena. Suomen ympäristö 11. Suomen ympäristökeskus 2011.

Koljonen et al.: Vaelluskalakantojen elvyttäminen – Ympäristövirtaama ja muut ratkaisut. Valtioneuvosto 2017. http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Lisaa_virtaa_vaelluskalakantojen_elvytta(44875)

Koljonen et al.: Ympäristövirtaaman määrittäminen erityyppisissä jokivesistöissä. Hankkeen loppuraportti. Suomen ympäristökeskus 2016.

Lindholm, T. (toim.): Vuotoksen alueen luonto. Luonto ja luonnonvarat 635. Suomen ympäristökeskus 2003.

Moilanen, A. ja Kotiaho, J. Ekologisen hyvityksen määrittämisen tärkeät operatiiviset päätökset. Suomen ympäristö 5/2017. Ympäristöministeriö 2017.

Merikosken kalatien toimivuuden tehostamistarpeet ja -mahdollisuudet. Pohjois-Pohjanmaan ELY 2011; katso myös artikkeli Kalatien toimivuudessa on hurjia eroja – Suomi on peränpitäjä. YLE 2016.

Lohen nousuvaellus Kymijoessa vuonna 2012. Kala- ja Vesitutkimus Oy.

Tarvainen et al.: Koitereen säännöstelyn vaikutukset ja kehittänismahdollisuudet. Suomen ympäristö 37. Suomen ympäristökeskus 2006.

Foorumit

Vesitalous-lehti. Ympäristöviestintä YVT Oy. https://www.vesitalous.fi/

Vesistökunnostusverkosto. Suomen ympäristökeskus. http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesistokunnostusverkosto

Rakennettujen jokien tutkimusohjelma. Luonnonvarakeskus. http://www.rktl.fi/kala/rakennetut_joet/

Muuta kirjallisuutta vesivoimasta ja vesiuonnosta

Annanpalo, H.: Lappi luovuttaa elinvoimaansa. Ss.115-133 teoksessa Lappi, osa 2. Karisto 1984

Auer, J ja Teerimäki, N.: Puoli vuosisataa Imatran voimaa. Kirjapaino F. G.Lönnberg 1982

Haakana, H.: Vesistöopas. Suomen luonnonsuojeluliitto 2017

Häyrinen, U.: Suo. Kirjayhtymä 1970

Massa, I.: Lapin luonnonvarojen tehokäyttö toisen maailmansodan jälkeen. Ss. 247-271 teoksessa Lappi, osa 2. Karisto 1984

Mustonen, O ja Lahdenperä, P.: Vesivoima, sen käyttö ja säännöstely Lapissa. Ss. 361-389 teoksessa Lappi, osa 3. Karisto 1984

Kilpinen, K. Suomen rapu. Ravun nousu, tuho ja tulevaisuus. Edita 2003.

Pulliainen, E., Pietilä, U. A.: Merilohi. Edita 1997

Seppovaara, O.: Kymijoki – Virran kohtaloita vuosisatojen saatossa. Kouvolan kirjapaino 1988

Suomen luonto, osa 4 Vedet. Kirjayhtymä 1981

Walls et al. (toim.): Veden varassa – Suomen vesiluonnon monimuotoisuus. Edita 2004.

Vesivoiman ilmastopäästöt

Hydroelectric dams emit a billion tonnes of greenhouse gases a year, study finds. The Guardian, 2016.

The hydropower paradox: is this energy as clean as it seems? The Guardian 2016.

Bridget et al. (2016): Greenhouse Gas Emissions from Reservoir Water Surfaces: A New Global Synthesis. BioScience Vol 66 No.11.

Hydroelectric power’s dirty secred revealed. New Scientist, 2005.

Huttunen et al. (2002): Fluxes of CH4, CO2 and N2O in hyrdoelectric reservoirs Lokka and Porttipahta in northern boreal zone in Finland . Global Biochemical Cycles, vol. 16.

Ilmakehä-ABC –  Ilmatieteen laitos

Ilmasto-opas – SYKE, Ilmatieteen laitos ja Aalto-yliopisto

Greenhouse gases from dams – International rivers

Sentímolo moito, ista entrada atopase unicamente en %LANG;,: e %. For the sake of viewer convenience, the content is shown below in this site default language. You may click one of the links to switch the site language to another available language.

The project has received funding from the LIFE Programme of the European Union. The material reflects the views by the authors, and the European Commission or the EASME is not responsible for any use that may be made of the information it contains.

FRESHABIT LIFE IP (LIFE14/IPE/FI/023)